TENS:n (transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio) ja EMS:n (sähköinen lihasstimulaatio) vertailu, painottaen niiden mekanismeja, sovelluksia ja kliinisiä vaikutuksia.
1. Määritelmät ja tavoitteet:
KYMMENET:
Määritelmä: TENS-hoidossa ihoon johdetaan pienjännitteisiä sähkövirtoja elektrodien avulla, ensisijaisesti kivunlievitystä varten.
Tavoite: Sen päätavoitteena on lievittää akuuttia ja kroonista kipua stimuloimalla sensorisia hermoja, mikä moduloi kivun havaitsemista ja edistää endogeenisten opioidien vapautumista.
Ensihoito:
Määritelmä: EMS tarkoittaa sähköimpulssien kohdistamista lihasryhmiin, mikä aiheuttaa tahattomia supistuksia.
Tavoite: Ensisijaisena tavoitteena on parantaa lihasten toimintaa, lisätä voimaa, ehkäistä lihasten surkastumista ja edistää kuntoutumista vamman tai leikkauksen jälkeen.
2. Vaikutusmekanismit
KYMMENET:
Porttisäätöteoria: TENS toimii pääasiassa porttisäätöteorian mukaisesti, jossa suurten A-beeta-säikeiden stimulaatio estää pienten C-säikeiden kuljettamien kipusignaalien siirtymisen keskushermostoon.
Endorfiinien vapautuminen: Matalataajuinen TENS (1–10 Hz) voi stimuloida endorfiinien ja enkefaliinien vapautumista, jotka sitoutuvat aivojen opioidireseptoreihin ja tuottavat kipua lievittäviä vaikutuksia.
Kipukynnyksen muutos: Stimulaatio voi muuttaa kipukynnystä, jolloin yksilöt kokevat vähemmän kipua.
Ensihoito:
Motoristen hermosolujen aktivaatio: EMS aktivoi motorisia hermosoluja suoraan, mikä johtaa lihassyiden rekrytointiin ja supistumiseen. Supistukset voivat olla tahdonalaisia tai tahattomia asetetuista parametreista riippuen.
Lihasten supistumisen tyyppi: EMS voi aiheuttaa sekä isotonisia supistuksia (lihassyiden lyhenemistä) että isometrisiä supistuksia (lihasjännitystä ilman liikettä) sovelluksesta riippuen.
Lisääntynyt verenkierto ja palautuminen: Supistukset parantavat paikallista verenkiertoa, mikä voi auttaa aineenvaihduntajätteiden poistamisessa ja ravinteiden toimittamisessa, mikä edistää palautumista ja lihasten korjaantumista.
3. Parametriasetukset
KYMMENET:
Taajuus: Tyypillisesti vaihtelee 1 Hz:n ja 150 Hz:n välillä. Alemmat taajuudet (1–10 Hz) ovat tehokkaita endogeenisen opioidien vapautumisen kannalta, kun taas korkeammat taajuudet (80–100 Hz) voivat lievittää kipua nopeammin.
Pulssinleveys: Vaihtelee 50–400 mikrosekunnin välillä; leveämmät pulssinleveydet voivat stimuloida syvempiä kudoskerroksia.
Modulaatio: TENS-laitteissa on usein asetuksia pulssimodulaatiolle, jotka estävät akkommodaatiota ja varmistavat jatkuvan tehon.
Ensihoito:
Taajuus: Yleensä asetettu 1 Hz:n ja 100 Hz:n välille. 20 Hz:n ja 50 Hz:n taajuudet ovat yleisiä lihasharjoittelussa, kun taas korkeammat taajuudet voivat aiheuttaa nopeaa väsymystä.
Pulssinleveys: Tyypillisesti 200–400 mikrosekuntia lihaskuitujen tehokkaan aktivoinnin varmistamiseksi.
Käyttöjakso: EMS-laitteet käyttävät usein vaihtelevia käyttöjaksoja lihasten supistumis- ja palautumisvaiheiden optimoimiseksi (esim. 10 sekuntia päällä, 15 sekuntia pois päältä).
4. Kliiniset sovellukset
KYMMENET:
Kivunhallinta: Käytetään laajalti esimerkiksi krooniseen alaselkäkipuun, nivelrikkoon, neuropatiaan ja dysmenorreaan.
Leikkauksen jälkeinen kipu: Voidaan käyttää vähentämään farmakologisten kipulääkkeiden tarvetta kirurgisten toimenpiteiden jälkeen.
Fysiologiset vaikutukset: Voi myös vähentää lihasjännitystä, parantaa liikkuvuutta ja parantaa potilaan yleistä mukavuutta.
Ensihoito:
Kuntoutus: Käytetään fysioterapiassa leikkauksista tai vammoista toipuville potilaille lihasmassan ja toiminnan ylläpitämiseksi.
Voimaharjoittelu: Käytetään urheilulääketieteessä urheilijoiden voiman ja kestävyyden parantamiseksi, usein perinteisten harjoittelumenetelmien rinnalla.
Spastisuuden hallinta: Voi auttaa hallitsemaan neurologisten tilojen spastisuutta edistämällä lihasten rentoutumista ja vähentämällä tahattomia supistuksia.
5. Elektrodien sijoittelu ja konfigurointi
TENS-elektrodien sijoittelu:
Elektrodit sijoitetaan strategisesti kivuliaiden alueiden päälle tai ympärille, ja niiden konfiguraatiot seuraavat usein dermatomikuvioita tai triggerpisteitä kivunlievityksen optimoimiseksi.
EMS-elektrodien sijoittelu:
Elektrodit asetetaan tiettyjen lihasryhmien päälle varmistaen, että koko lihasvatsa peittyy tehokkaiden supistusten saavuttamiseksi.
6. Turvallisuus ja vasta-aiheet
TENS-turvallisuus:
Yleensä turvallinen useimmille väestöryhmille; varovaisuutta on kuitenkin noudatettava henkilöillä, joilla on tiettyjä sairauksia, kuten sydämentahdistin, ihovaurioita tai tuntoaistia heikentäviä sairauksia.
Haittavaikutukset ovat tyypillisesti vähäisiä, mukaan lukien ihoärsytys tai epämukavuus elektrodikohdissa.
EMS-turvallisuus:
Vaikka EMS on yleensä turvallista, sitä tulee käyttää varoen potilailla, joilla on neuromuskulaarisia sairauksia, raskaus tai tiettyjä sydän- ja verisuonisairauksia.
Riskejä ovat lihaskipu, ihoärsytys ja harvinaisissa tapauksissa rabdomyolyysi, jos sitä käytetään väärin.
Johtopäätös:
Yhteenvetona voidaan todeta, että TENS ja EMS ovat arvokkaita sähköterapiamuotoja, joilla molemmilla on omat mekanisminsa, sovelluksensa ja terapeuttiset tulokset. TENS keskittyy ensisijaisesti kivunlievitykseen sensorisen hermostimulaation avulla, kun taas EMS:ää käytetään lihasten aktivointiin ja kuntoutukseen.
Julkaisun aika: 06.12.2024
